Vuosikokouksen liitteet


LIITE 1 – Jalostustoimikunnan muutosehdotukset JOS:iin

Jalostusohjesääntö lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle

Voimassa 1.1.2019 – 31.12.2021, hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.4.2018.
Ehdotus: Voimassa 1.1.2021 – 31.12.2024, hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa xx.xx.2020.

  1. Jalostukseen käytettävien bernhardinkoirien tulee olla terveitä, hyväluonteisia, mahdollisimman tyypikkäitä ja FCI:n (The Fédération Cynologique Internationale) rotumääritelmän mukaisia.
  2. Jalostuksessa ei saa käyttää sisäsiitosta väistyvästi periytyvien sairauksien lisääntymisen ehkäisemiseksi. Pentueen sukusiitosprosentti viidessä (5) sukupolvessa saa olla maksimissaan 6,25. Yksittäinen koira ei ensimmäisen kolmen polven sukutaulussa esiinny useammin kuin kerran, jolloin sukukatokerroin on 1.0 (100 % sukutaulusta eri koiria).
    Ehdotus: Jalostuksessa ei saa käyttää sisäsiitosta väistyvästi periytyvien sairauksien lisääntymisen ehkäisemiseksi. Pentueen sukusiitosprosentti viidessä (5) sukupolvessa saa olla maksimissaan 6,25. Yksittäinen koira ei ensimmäisen kolmen polven sukutaulussa esiinny useammin kuin kerran, jolloin sukukatokerroin on 1.0 (100 % sukutaulusta eri koiria). Neljän polven sukutaulussa sukukatokertoimen tulee olla yli 0.90 (yli 90 % sukutaulusta eri koiria).
  3. Kun jalostukseen käytettävällä uroksella tai nartulla on kaksi pentuetta, tulee sen jälkeläisistä olla tutkittu 40% PEVISA:ssa määriteltyjen sairauksien osalta ennen seuraavaan pentueen teettämistä.
  4. Yhden yksilön jälkeläisten määrä saa olla korkeintaan 5 % viimeisten neljän vuoden aikana rekisteröidyistä pennuista ja elinaikanaan enintään 30 pentua, kuitenkin niin, että viimeinen pentue rekisteröidään kokonaisuudessaan.
  5. Bernhardinkoiria, joilla on todettu perinnöllisiksi luokiteltuja vikoja/sairauksia ja koiraa on näiden vuoksi lääkinnällisesti operoitu (esim. HD, ED, OD, entropium, ektropium), tai koiraa, jolla on todettu sellainen sairaus, jolla on taipumus periytyä, ei tule käyttää jalostukseen (esim. epilepsia, sydämen, munuaisten tai haiman vajaatoiminta).
  6. Rodulle ominaisten sairauksien estäminen tulee huomioida jalostustyössä sukutaulun, ei jalostukseen käytettävän yksittäisen yksilön terveys-/sairaustilanteen mukaan.
  7. Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta teetetty PEVISA:n määräämät terveys- & luonnetutkimukset.
    Ehdotus: Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta teetetty PEVISA:n määräämät terveystutkimukset (Huom! Pevisa ei vaadi luonnetutkimuksia).
  8. Jalostukseen käytettävän nartun tulee olla astutushetkellä vähintään 24 kk ikäinen (1.1.2019 alkaen vaaditaan SPO-lausunto) sekä palkittu hyväksytysti näyttelyssä (hyväksyttyjä eivät ole EVA (ei voida arvostella) ja HYL (hylätty) tai nartun tulee olla virallisessa jalostustarkastuksessa jalostuskelpoiseksi todettu. Jalostukseen käytettävän nartun yläikärajaksi suositellaan seitsemää (7) ikävuotta.
  9. Jalostukseen käytettävän uroksen tulee olla 24 kk täyttänyt (1.1.2019 alkaen vaaditaan SPO-lausunto) sekä palkittu hyväksytysti näyttelyssä (hyväksyttyjä eivät ole EVA (ei voida arvostella) ja HYL (hylätty)) tai uroksen tulee olla virallisessa jalostustarkastuksessa jalostuskelpoiseksi todettu.
  10. Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkka- ja kyynärkuvauslausunto. Kuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kuukautta. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C ja kyynärniveldysplasian aste 1. ED 1 -tuloksen omaava koira voidaan parittaa vain ED 0 kanssa. Koiralle rekisteröidään korkeintaan 30 jälkeläistä. Viimeinen, rajan ylittävä pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan. Hyväksytty rotujärjestön kevätkokouksessa 25.4.2015.
  11. Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu selkäkuvauslausunto (SPO, LTV, VA). Kuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kk (LTV, VA) ja 24 kk (SPO). Tutkimuksia ei vaadita ulkomaisilta uroksilta.
    Ehdotus: Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu selkäkuvauslausunto (SPO, LTV, VA). Kuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kk (LTV, VA) ja 24 kk (SPO). Tutkimuksia ei vaadita ulkomaisilta uroksilta. Tutkimuksia ei vaadita myöskään niiltä suomalaisilta koirilta, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2019.
  12. Tuontispermaa käytettäessä tai ulkomailla astutettaessa ulkomaisella uroksella, tulee noudattaa Kennelliiton koirarekisteri- ja keinosiemennysohjetta.
  13. Käytettäessä koiraa siitokseen, tulee siitä tehdä vähintään kaksi (2) kuukautta ennen astutusta rotujärjestön jalostustoimikunnalle jalostustiedustelu. Jalostustiedustelu on voimassa kuusi (6) kuukautta. Hyväksytystä yhdistelmästä kasvattaja voi halutessaan tehdä astutusilmoituksen pentuvälitystä varten.
    Ehdotus: Käytettäessä koiraa siitokseen, tulee siitä tehdä vähintään kaksi (2) kuukautta ennen astutusta rotujärjestön jalostustoimikunnalle jalostustiedustelu. Jalostustiedustelu on voimassa kuusi (6) kuukautta. 

Kaikki ne yhdistelmät, joista on tehty jalostustiedustelu pääsevät pentuvälitykseen, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

– kasvattaja on bernhardinkoirayhdistys ry:n jäsen

– kasvattaja on toimittanut pentueraportit kaikista edellisistä pentueistaan edellisen 10 vuoden ajalta

– jalostustiedustelu on tehty ja käsitelty/hyväksytty jalostustoimikunnassa ennen astutusta

– jos yhdistelmä ei täytä JOS:n vaatimuksia, mainitaan pentuvälitysilmoituksen yhteydessä syy, miksi JOS:n ehdot eivät täyty

– jos kasvattaja jättää jalostustiedustelun tekemättä, poistetaan hänen yhteystietonsa yhdistyksen kasvattajalistalta yhden (1) vuoden ajaksi. Tämän jälkeen kasvattajan tulee pyytää pääsyä takaisin kasvattajalistalle jalostustoimikunnalta.

  1. Kasvattajan tulee toimittaa pentueraportti jalostustoimikunnalle viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua pentueen syntymästä. Mikäli kasvattaja jättää ilmoittamatta pentueistaan määräajassa, poistetaan hänen yhteystietonsa yhdistyksen www-sivuilta vuoden ajaksi alkaen puuttuvien pentueraporttien 3 kk määräaikapäivästä alkaen. Mikäli kasvattaja ei ole koskaan toimittanut pentueraportteja, tulee kasvattajan toimittaa aiemmista pentueistaan pentueraportit. Kasvattajan seuraavaa pentuetta ei oteta pentuvälitykseen, jos edellisestä ei ole saatu ilmoitusta.
    Ehdotus: Kasvattajan tulee toimittaa pentueraportti jalostustoimikunnalle viimeistään neljän (4) kuukauden kuluttua pentueen syntymästä. Jalostustoimikunta muistuttaa kasvattajaa sähköpostitse pentueraportin toimittamisesta noin 3 kuukauden kuluttua pentueen syntymästä, jos kasvattaja on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa jalostustoimikunnan sihteerille ja pentue on rekisteröity Suomen kennelliittoon.
  2. Mikäli kasvattajan yhdistelmä ei täytä jalostusohjesääntöä ja/tai kasvattaja ei ole tehnyt jalostustiedustelua ei pentueen tietoja julkaista yhdistyksen www-sivuilla eikä lehdessä.
    Ehdotus: Tämä kohta poistetaan kokonaan
  3. Mikäli kasvattaja haluaa poiketa JOS:n ohjeista, tulee hänen tehdä puoltoanomus Bernhardinkoirayhdistys ry:n jalostustoimikunnalle.
    Ehdotus: Kasvattaja voi halutessaan tehdä poikkeuslupa-anomuksen jalostustoimikunnalle, jos jokin JOS:n ehdoista ei täyty. Poikkeuslupa-anomus tehdään täyttämällä jalostustiedustelukaavake ja ruksaamalla siitä kohta poikkeuslupa-anomus. Poikkeuslupa-anomuksen tulee olla perusteltu.

Lisäksi bernhardinkoirille suositellaan teetettäväksi seuraavia tutkimuksia:

– Kennelliiton virallinen silmätutkimus

– yli 5-vuotiailta koirilta astutushetkellä voimassa oleva virallinen sydänultratutkimus

– hyväksytty/suoritettu tulos jostain seuraavasta: MH luonnekuvas, luonnetesti, bernhardinkoirayhdistyksen jalostustarkastus, SKL jalostustarkastus

– polvilumpioluksaatiotutkimus Ehdotus: tämä kohta poistetaan suosituksista (polvilumpioluksaatiotutkimus)

VOISIKO KOHDAN 7 JA 10 YHDISTÄÄ? VOIDAANKO NUMEROIDA LOOGISEMPAAN JÄRJESTYKSEEN?


LIITE 2 – Jalostustoimikunnan ehdotus uudeksi PEVISA:ksi

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja kyynärkuvauslausunto. Kuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kuukautta. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C ja kyynärniveldysplasian aste 1. Kyynärniveltuloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen kanssa. Koiralle rekisteröidään korkeintaan 30 jälkeläistä. Viimeinen pentue voidaan kuitenkin rekisteröidä kokonaisuudessaan.

Jalostustoimikunta ehdottaa, että PEVISA-ohjelma jatkuu entisellään ja se olisi voimassa ololtaan yhteneväinen rodun JTO:n kanssa.


LIITE 3 – Maarit koskisen ehdotus uudeksi PEVISA:ksi

Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja kyynärkuvauslausunto. Kuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kuukautta. Rekisteröinnin raja-arvona on lonkkaniveldysplasian aste C ja kyynärniveldysplasian aste 1. Kyynärniveltuloksen 1 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen kanssa.

Eli tuo nykyinen ilman jälkeläisrajaa. Kysynkin onko meillä varaa pitää jälkeläisrajaa? Urosten omistajat eivät kovin mielellään anna urostaan käyttöön, vaan säästävät niitä omille nartuilleen. Tämäkö on nyt sitten järkevää jalostamista, että jokaisella kasvattajalla on vain omat jalostuskoirat.. Laajentaako se sitten jalostuspohjaa, kun kasvattajat eivät pysty tekemään yhteistyötä.

Terveisin

Maarit Koskinen
Pesätie 3 B 20
02710 Espoo
p. 044-5557488
stherbant@gmail.com
http://stherbant.kuvat.fi/


Liite 4 – Bernhardinkoirayhdistys ry:n kasvattajalistan säännöt. Jalostustoimikunnan ehdotus.

Bernhardinkoirayhdistys ry:n kasvattalistan säännöt:

  1. Kasvattaja on bernhardinkoirayhdistys ry:n jäsen.
  2. Kasvattajalla on ollut vähintään yksi (1) pentue edellisten kymmenen (10) vuoden aikana. Mikäli pentueita ei ole ollut edellisen 10 vuoden aikana, voi kasvattaja anoa pääsyä kasvattajalistalle perustellusta syystä rotujärjestön jalostustoimikunnalta. Perusteltuja syitä voivat olla esim. kasvatustyön aloittaminen uudelleen tai ne uudet kasvattajat, joille on syntymässä pentue.
  3. Kasvattajalla on FCI:n hyväksymä kennelnimi.
  4. Kasvattaja noudattaa koirien pidossa sekä kasvatustoiminnassa Suomen eläinsuojelulakia. 
  5. Kasvattajalla ei ole Suomen Kennelliitto ry:n kurinpitolautakunnan antamaa voimassaolevaa rekisteröinti- ja/tai kilpailukieltoa eikä oikeuden määräämää eläintenpitokieltoa tai tuomiota eläinsuojelurikoksesta viimeisen viiden vuoden aikana.
  6. Kasvattaja on allekirjoittanut Suomen Kennelliitto ry:n kasvattajasitoumuksen ja sitoutuu noudattamaan sitä.
  7. Kasvattaja noudattaa kasvatustyössään voimassa olevaa rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa (JTO).
  8. Kasvattaja voidaan poistaa kasvattajalistalta, jos hän jättää tekemättä jalostustiedustelun pentueestaan, kts. jalostusohjesääntö (JOS) kohta 13 (kirjoittajan huomatus: jos yleiskokouksessa näin päätetään) tai jos kasvattaja todistettavasti rikkoo kasvattajalistan sääntöjä.

Huom! Jos samalla kennelnimellä on useampi haltija, säännöt koskevat heitä kaikkia.


Liite 5 – Muutosehdotukset Bernhardinkoirayhdistys ryn sääntöjen kohtiin 6§, 8§ ja 10§.

Muutosehdotukset (punaisella) Bernhardinkoirayhdistys ryn sääntöjen kohtiin 6§, 8§ ja 10§.

6§ Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kuluvalta vuodelta helmikuun loppuun mennessä, voi hallitus katsoa eronneeksi yhdistyksestä.
Jäsen on vapaa jäsenyydestä ja sen velvoitteista seuraavan kalenterivuoden alusta

Muutosehdotus: Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kuluvalta vuodelta helmikuun loppuun mennessä, voi hallitus katsoa eronneeksi yhdistyksestä.

8§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain maalis-huhtikuun aikana hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräisen yhdistyksen kokouksen voi kutsua koolle hallitus, jos se katsoo sen tarpeelliseksi tai yhdistyksen kokous niin päättää tai jos 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti määrätyn asian käsittelemiseksi vaatii.

Yhdistyksen kokouskutsu on lähetettävä jäsenille kirjallisesti, kirjeenä tai sähköpostitse, viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta tai julkaistava jäsenjulkaisussa, jonka tulee olla lähetetty jäsenille viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta (postileima). Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät sääntömääräiset asiat sekä muut yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kokouksessa esitettäviksi päätetyt asiat. Jäsen, joka haluaa määrätyn asian käsiteltäväksi, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kokousta edeltävän joulukuun loppuun mennessä, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Ehdotus lisäykseksi: ”Kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on kokonaan yhdistyksen hallituksella.”

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan valinta.
  2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
  3. Kokouksen työjärjestyksestä päättäminen.
  4. Esitetään edelliseltä tilikaudelta yhdistyksen vuosikertomus, tuloslaskelma, tase ja toiminnan-tarkastajien antama lausunto.
  5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
  6. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle tai niistä toimenpiteistä, joihin yhdistyksen hallinto tai toiminnantarkastajien lausunto mahdollisesti antavat aihetta.
  7. Vahvistetaan seuraavan tilikauden talousarvio sekä toimintasuunnitelma. Päätetään seuraavan toimintakauden jäsenmaksujen suuruudesta.
  8. Valitaan seuraavalle toimikaudelle hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen varsinaiset ja varajäsenet.
  9. Valitaan joka kolmas vuosi edustaja ja hänen varaedustajansa Kennelliiton valtuustoon sekä kokouksiin ja WUSB:in (World Union of Saint Bernhard) kokouksiin.

Muutosehdotus: Valitaan joka kolmas vuosi edustaja ja hänen varaedustajansa Kennelliiton valtuustoon sekä kokouksiin ja kaksi edustajaa ja heille varaedustajat WUSB:in (World Union of Saint Bernhard) kokouksiin.

  1. Valitaan kaksi (2) toiminnantarkastajaa ja näille kaksi (2) varatoiminnantarkastajaa tarkastamaan seuraavan tilikauden hallintoa ja tilejä.
  2. Jalostustoimikuntaan valitaan joka kolmas vuosi neljä varsinaista ja yksi varajäsen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 

Muutosehdotus: Valitaan joka toinen vuosi jalostustoimikuntaan jäsenet erovuorossa olevien tilalle.

  1. Valitaan seuraavan toimintavuoden näyttelytoimikunnan puheenjohtaja.
  2. Hallituksen esittämät asiat tai kokouskutsussa mainitut asiat.

10§ Jalostustoimikunta

Jalostustoimintaa hoitaa jalostustoimikunta, joka valitaan joka kolmas vuosi vuosikokouksessa. Jalostustoimikunnan toimikausi alkaa vuosikokouspäivästä ja päättyy kolmen vuoden kuluttua vuosikokouspäivään. Toimikunnan tulee esittää seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, talousarvioehdotus ja edellisen toimintavuoden vuosikertomus sääntömääräiselle kokoukselle.

Muutosehdotus: “Jalostustoimintaa hoitaa jalostustoimikunta, johon kuuluvat vuosikokouksessa neljäksi toimintavuodeksi kerrallaan valitut 4-6 jäsentä. Jäsenistä 2-3 on joka toinen vuosi erovuorossa ja ensimmäiset erovuorossa olevat valitaan arvalla. Toimikunnan tulee esittää seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, talousarvioehdotus ja edellisen toimintavuoden vuosikertomus sääntömääräiselle kokoukselle.”