Osa 1: raajakorkeus (julkaistu Bernhardinkoira-lehdessä 2/2018)

Ote rotumääritelmästä:
Ihanteellinen säkäkorkeuden suhde rinnan syvyyteen on kuvattu piirroksessa.

Bernhardinkoirien rungon mittasuhteet ovat viime vuosina puhuttaneet niin kasvattajia kuin muitakin rotua harrastavia ympäri maailman. On selkeästi havaittavissa, että esim. joissakin maissa ihannoidaan täysin eri tyyppisiä mittasuhteita, kuin mitä FCI:n rotumääritelmä vaatii.

Perehdytäänpä asiaan hieman. Mikä mittasuhteisiin vaikuttaa? Ihanteellinen säkäkorkeuden suhde rinnan syvyyteen (usein puhutaan pelkistetysti vain raajakorkeudesta) määräytyy yksinkertaisuudessaan (etu-)raajojen pituudesta (sääriluu) verrattuna rintakehän syvyyteen. Tuon suhteen tulee olla vähintään 50/50, maksimissaan 55/45. Jos prosenttiluku raajakorkeuden osalta jää alle 50 %, on koira matalaraajainen. Jos se taas ylittää 55 %, on koira liian korkearaajainen. Koiran ikä tulee aina ottaa huomioon mittasuhteiden arvioinnissa, iältään nuori koira on aina raajakkaampi, kuin vanhempi yksilö. Nuoren koiran matalaraajaisuus on vakavampi virhe, kuin iäkkään, sillä iän myötä lähes poikkeuksetta koira kuin koira muuttuu mittasuhteiltaan matalaraajaisemmaksi.

Varsinkin matalaraajaisuus on puhuttanut viime vuosina paljon ja se on kirjattu rotumääritelmäänkin vakavaksi virheeksi. Matalaraajaisuutta arvioidessa tulee huomioida, että koiran koko (säkäkorkeus) ei ole yhtä kuin oikeat mittasuhteet. Kooltaan pienempi bernhardinkoira voi omata täysin oikeat, tyypilliset mittasuhteet kun taas kooltaan suuri koira voi olla matalaraajainen.

Raajakorkeutta arvioidessa tulee huomioida muutamia seikkoja, varsinkin jos sitä arvioidaan silmämääräisesti:

• Liika voimakkuus antaa usein matalaraajaisemman vaikutelman mitä koira todellisuudessa on. Onko virhe mittasuhteissa vai onko koira liian raskas?
• Liiallinen (mahanalus-)nahka voi vääristää mittasuhteita. Onko virhe mittasuhteissa vai onko koiralla liikaa nahkaa?
• Pitkäkarvaisilla koirilla runsas turkki voi vääristää sen antamaa kuvaa mittasuhteistaan.
• Rungon pituus. Pitkärunkoinen koira antaa usein matalaraajaisemman vaikutelman kuin rungoltaan lyhyempi yksilö. Nämä kaksi tärkeää mittasuhdetta on tärkeää erottaa toisistaan.
• Huomioi koiran ikä arvioidessasi sen mittasuhteita. Iän myötä koiran rintakehä syvenee ja koira voi painua hieman ”kasaan”. Jos puolestaan arvioit vuoden ikäisen koiran matalaraajaiseksi, mieti miltä sen mittasuhteet näyttävät 8-vuotiaana.
• Koiran ylipaino voi vaikeuttaa mittasuhteiden luotettavaa arviointia.
• Voimakkaasti tynnyrimäinen rintakehä liittyy lähes poikkeuksetta matalaraajaisuuteen, mutta ei tynnyrimäinenkin rintakehä voi olla syvä. On syytä huomioida vaikuttaako koira matalaraajaiselta vai onko sillä liian syvä rintakehä.

Raajakorkeutta on helppo havainnoida hyvälaatuisesta rakennekuvasta mittaamalla ja laskemalla. Silmämääräisesti mittasuhteita ei koskaan pysty arvioimaan 100 % luotettavasti, sillä pienet %-erot mittasuhteissa on lähes mahdotonta silmin havaita.

Yllä oleva koira omaa rotumääritelmän mukaiset mittasuhteet (maksimissaan raajakorkeus 55 %), mutta tulee huomioida, että se vasta 7 kk vanha kuvassa.

Yllä oleva koira on 3-vuotias uros. Mittaustuloksen mukaan se omaa rotumääritelmän mukaiset mittasuhteet.

Kuvan koira on hieman matalaraajainen, varsinkin ottaen huomioon sen nuoren iän (kuvaottohetkellä 1,5-vuotias). Runsas turkki voi kuitenkin antaa hieman virheellisen laskennallisen tuloksen.

Kuvassa vajaa 4-vuotias pitkäkarvainen narttu, joka mittaustulosten perusteella on selvästi matalaraajainen. Tulee kuitenkin huomioida kuvakulma (koira ei ole täysin suora, kuvattu hieman takaviistosta) ja se, että koiralla saattaa olla ylimääräistä nahkaa mahan alla.  Myös pitkäkarvaisuus asettaa haasteita mittasuhteiden tarkalle arvioimiselle. On kuitenkin selvää, että vaikka kaikki nämä asiat muuttaisivat tulosta hieman parempaan päin, on epätodennäköistä, että koiran mittasuhteet todellisuudessa edes lähentelevät 50/50%.

Iän vaikutus mittasuhteisiin

Kuvassa pitkäkarvainen uros vajaa 9 kk vanhana. Rotumääritelmän mukaiset mittasuhteet.

Tässä sama koira vajaa 7-vuotiaana. Huomaa iän tuoma ero mittasuhteissa. Millaiset tämän koiran mittasuhteet olisivat tässä kuvassa, jos ne olisivat jo pentuna olleet 39/61%?

Karvan ja löysän nahkan, sekä ryhdin vaikutus

Tässä kuvassa on 8-vuotias narttu, jolla on paljon karvaa ja löysää mahanalusnahkaa. Myös sen ryhti on kuvassa huono. Tämän kuvan perusteella koira on erittäin matalaraajainen.

Tässä kuvassa on sama kuin edellinen koira, samana päivänä kuvattuna. Nyt se seisoo ryhdikkäämmin ja sen mahanalusnahkaa on siirretty kädellä syrjään kuvaamisen ajaksi. Ero mittasuhteissa on huomattava vaikkakin koira edelleenkin on matalaraajainen.

Näissä kuvissa on molemmissa sama 4-vuotias pitkäkarvainen narttu. Alemmassa kuvassa se on täydessä turkissa ja ylemmässä lyhyeksi ajeltuna. Huomaa kuinka suuren eron turkki saa aikaan mittasuhteita arvioidessa. Tulee huomioida myös se, että alempi kuvista on otettu hieman etuviistosta ja voi hieman vääristää mittausta.
Ylemmän kuvan perusteella koira luokiteltaisiin korkearaajaiseksi ja alemman kuvan perusteella matalaraajaiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että mittasuhteiden arvioinnissa tulee huomioida useita eri seikkoja. Selvästi matalaraajaisen tai selvästi korkearaajaisen koiran tunnistaa helposti, mutta pienet erot voi olla vaikeita havaita silmämääräisesti. Jos mittasuhteita tutkitaan valokuvasta, tulee huomioida myös kuvauskulma. Valokuvasta voi olla myös mahdotonta arvioida esim. karvan tai löysän nahkan vaikutusta, saati sitä, minkä mallinen rintakehä koiralla on.

Osa 2: rungon pituus (julkaistu Bernhardinkoira-lehdessä 3/2018)

Ote rotumääritelmästä:
Ihanteellinen säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen (mitattuna olkanivelestä istuinluun kärkeen) on 9:10

Edellisessä numerossa perehdyttiin tutkimaan bernhardinkoiran mittasuhteita raajakorkeuden osalta, mutta nyt otetaan askel eteenpäin ja yhdistetään mukaan rungonpituus. Rungonpituus on raajakorkeuden kanssa hyvin tärkeässä asemassa, kun mietitään oikeaa rotutyyppiä. Rungon pituudella on myös suuri vaikutus muun rakenteen (esim. kulmaukset) ohella koiran rodunomaiseen tapaan liikkua. Liian lyhytrunkoisella koiralla ei ole tilaa viedä raajoja ravissa riittävän pitkälle vatsan alle, joten se helposti korjaa tätä ongelmaa ravaamalla vinossa.

Rotumääritelmän mukaan bernhardinkoiran ihanteellinen säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen on 9:10 mikä tarkoittaa sitä, että sen rungon tulee olla 11 % säkäkorkeutta pidempi. Jos runko pituudeltaan vähemmän kuin 11 % säkäkorkeudesta, voidaan puhua koiran olevan lyhytrunkoinen. Jos se puolestaan on pidempi kuin 11 % säkäkorkeudesta, voidaan sanoa koiran olevan pitkärunkoinen.

Mistä rungon pituus sitten muodostuu ja mitkä kaikki asiat siihen vaikuttavat?

1. Lantion pituus ja asento: lantion pituus ja erityisesti sen asento vaikuttaa olennaisesti rungonpituuteen ja mittasuhteisiin. Mitä tasaisempi lantio (eli samansuuntainen maan kanssa), sitä pidempi runko. Mitä jyrkempi (eli pystysuuntaisempi maahan nähden), sitä lyhyempi runko. Ote rotumääritelmästä:  Lantio: Pitkä, vain hieman laskeva, liittyy sulavasti hännäntyveen.

• Lanneosan pituus: lanneosan pituus vaikuttaa suoraan rungon pituuteen. Mitä pidempi lanneosa, sitä pidempi runko. Mitä lyhyempi lanneosa, sitä lyhyempi runko. Rotumääritelmä ei ota kantaa erikseen bernhardinkoiran lanneosaan. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pitkä lanneosa antaa vaikutelman pitkästä rungosta, vaikka koira ei olisi riittävän hyvin kulmautunut. Tällöin sen askel ravissa jää liian lyhyeksi.
  
  
• Rintakehän muoto: rintakehän pituus ja osaltaan myös syvyys vaikuttavat rungon pituuteen. Mitä tynnyrimäisempi rintakehä, sitä lyhyempi runko. Pitkä rintakehä puolestaan pidentää runkoa, lyhyt lyhentää. Ote rotumääritelmästä: Rintakehä: Kohtuullisen syvä ja kylkiluut selvästi kaarevat. Rintakehä ei kuitenkaan ole tynnyrimäinen. Rintakehä ei ulotu kyynärpäiden alapuolelle.

• Lapaluun pituus ja asento: lapaluun pituus ja asento eli koiran etukulmausten voimakkuus vaikuttaa rungon etuosan pituuteen. Lyhyt lapaluu lyhentää runkoa samoin kuin pystyasentoinen lapaluu, pitkä lapaluu pidentää, samoin viistoasentoinen. Ote rotumääritelmästä: Lavat: Viistot, lihaksikkaat ja tiiviisti rungonmyötäiset. Olkavarret: Lapoja pitemmät. Lavan ja olkavarren välinen kulma ei saa olla liian tylppä.

• Raajakorkeus: raajakorkeus ei suoraan itsessään vaikuta koiran rungon pituuteen, mutta sillä on iso vaikutus vertailtavaan mittaan (säkäkorkeuteen). Eli suhteellisesti katsoen matalat raajat pidentävät runkoa, korkeat raajat lyhentävät sitä. Rotumääritelmän mukainen raajakorkeus on kuvattu yllä olevassa piirroksessa.

Rungonpituuden arviointi ja siihen vaikuttavat seikat

Arvioitaessa rungonpituutta valokuvasta, on valokuvan oltava hyvälaatuinen rakennekuva, eli sivukuva koirasta niin, että kuva on otettu koiran kyynärpään korkeudelta. Arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, missä asennossa koira seisoo sekä kuinka suuri on karvan vaikutus. On kuitenkin huomattava, ettei edes täydellisestä rakennekuvasta pysty arvioimaan rungonpituutta tarkasti. 100 % luotettavaan mittaustulokseen pääsee ainoastaan mittaamalla koiran asiaan kuuluvilla mittausvälineillä.

Kuvassa oleva koira on 15 % korkeuttaan pidempi. Sillä on myös rotumääritelmän mukainen raajakorkeus. Jotta kuvan koira olisi mittasuhteiltaan täydellinen, sen tulisi olla 4 % lyhyempi. Sininen viiva kuvaa kohtaa, johon rungon tulisi päättyä, jotta koira olisi 11 % korkeuttaan pidempi. Näin pieniä prosenttilukuja on kuitenkin mahdotonta erottaa paljaalla silmällä. Kaiken kaikkiaan koiran rungon pituus on kuitenkin lähellä ideaalia.

Ylläolevia kuvia on muokattu niin, että toisessa sama koira on yhtä pitkä kuin korkea eli neliö (rotumääritelmän mukaan liian lyhyt) ja toisessa 30 % korkeuttaan pidempi (rotumääritelmän mukaan liian pitkä). Huomaa miten erilaisen vaikutelman rungon pituus antaa koiran raajakorkeudesta, vaikka molemmissa kuvissa koiran raajakorkeus on tismalleen sama.

Kuvassa oleva koira 28 % korkeuttaan pidempi, eli sen voidaan jo selkeästi sanoa olevan pitkärunkoinen. Se on myös mittaustuloksen mukaan hieman matalaraajainen. Kuvasta on vaikea arvioida mistä sen rungon pituus koostuu, sillä sen rintakehää ei voi kuvasta kokeilla. Koira on kuitenkin kohtuullisesti kulmautunut, eli voidaan olettaa sen pituuden johtuvan joko pitkästä lanneosasta tai pitkästä rintakehästä matalaraajaisuuden lisäksi.

Kuvan koira on 31 % korkeuttaan pidempi, eli sen voidaan sanoa olevan erittäin pitkärunkoinen. On toki vaikeaa arvioida pitkäkarvaisesta koirasta tarkalleen, missä esim. sen istuinluu sijaitsee. Selvää on, että koira on silmämääräisestikin katsottuna pitkä. Se on melko voimakkaasti kulmautunut edestä ja myös matalaraajainen, näillä on oma vaikutuksensa rungon pituuteen. Kuvan perusteella sillä vaikuttaisi olevan myös pitkä lanneosa, mutta tästä ei voi olla varma kokeilematta koiraa.

Kuvassa oleva koira on 10 % korkeuttaan pidempi eli se on jo hyvin lähellä rotumääritelmän ideaalia rungonpituuden osalta. Mittaustuloksen mukaan se on raajakorkeudeltaan juuri riittävän korkea suhteessa 50/50 %. On kuitenkin huomioitava, että koira on kuvassa vasta 15 kk vanha (iän vaikutus raajakorkeuteen, kts. edellinen osa).

Yleisesti ottaen voidaan tiivistää, että suuret poikkeamat koiran mittasuhteissa on helppo havaita (esim. erittäin pitkä runko, erittäin lyhyt runko – neliömäisyys, matalaraajaisuus), mutta kun pitää arvioida mistä poikkeama johtuu, ei tehtävä olekaan enää niin helppo. Kuvasta on mahdotonta arvioida näitä asioita tarkasti ja pieniä poikkeamia ei pysty edes paljaalla silmällä erottamaan.

Teksti: Maija Montonen