Mikä on Terveysrahasto ja mitä apuraha tarkoittaa?
Terveysrahasto on bernhardinkoirien hyväksi perustettu rahasto, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisten bernhardinkoirien terveyttä, hyvinvointia ja pitkäikäisyyttä. Rahaston varoja käytetään rodussa esiintyvien sairauksien ja luonnehaasteiden tutkimiseen, ennaltaehkäisyyn sekä terveys- ja luonnetiedon hyödyntämiseen jalostuksen ja rodun kehittämisen tukena.
Apuraha on rahallinen tuki, jota koiran omistaja voi hakea hyväksyttyihin kohteisiin apurahaohjeen ja Terveysrahaston sääntöjen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kuolinsyytutkimuksista aiheutuvien kustannusten korvaamista. Toiminta perustuu yhteiseen vastuuseen rodun tulevaisuudesta – jokainen tutkimus tuo arvokasta tietoa koko kannalle.
Terveysrahaston toiminnasta vastaa yhdistyksen jalostustoimikunta. Rahaston varoja kerätään monin eri tavoin, kuten järjestämällä tapahtumia ja tuotemyynnin avulla. Myös jäsenet ja muut rodun ystävät voivat osallistua varojen kerryttämiseen esimerkiksi järjestämällä omalla alueellaan tapahtumia ja lahjoittamalla niiden tuoton Terveysrahastoon. Lisäksi rahastolle voi tehdä suoria rahalahjoituksia. Jokainen panos, suuri tai pieni, on tärkeä!
Ensimmäinen tuettava kohde: kuolinsyytutkimukset
Apurahatoiminta käynnistyy kuolinsyytutkimusten tukemisella. Käytännössä tämä tarkoittaa koiralle tehtävää ruumiinavausta, jonka tavoitteena on selvittää kuolinsyy tai tarkentaa kuolemaan johtaneen sairauden laatua.
Kuolinsyytutkimukset ovat rodun terveyden seurannan kannalta äärimmäisen tärkeitä. Ne lisäävät ymmärrystä bernhardinkoirilla esiintyvistä sairauksista ja äkillisistä kuolemista sekä tuottavat tietoa, jota voidaan hyödyntää jalostusvalinnoissa. Ilman tutkittua tietoa päätökset perustuvat helposti oletuksiin – kuolinsyytutkimuksella saadaan faktaa oletusten rinnalle.
Tutkiminen on tärkeää myös siksi, että kaikki sairaudet eivät näy päällepäin, eikä varmaa diagnoosia aina saada koiran elinaikana. Ruumiinavaus voi paljastaa perinnöllisiä tai muuten merkittäviä löydöksiä.
Kuolinsyytutkimuksen merkitys eri sairauksissa
Bernhardinkoirilla on todettu myös joitakin sellaisia sairauksia, joiden epäillään olevan perinnöllisiä ja joiden osalta kuolinsyytutkimus on erityisen tärkeää. Tällaisia ovat mm. synnynnäinen munuaisdysplasia sekä pericardiumin effuusio eli sydänpussin täyttyminen nesteellä.
Munuaisdysplasia on koiran synnynnäinen munuaisten kehityshäiriö, joka johtaa usein jo nuorella iällä krooniseen munuaisten vajaatoimintaan. Kyseessä on siis munuaisten vajaatoiminnan taustalla oleva sairaus, jota pidetään perinnöllisenä. Munuaisdysplasiaa ei voida todeta tavallisilla verikokeilla, sillä ne kertovat ainoastaan munuaisten toiminnasta, eivät itse sairauden laadusta. Diagnoosi vaatisi koepalan munuaisesta, mutta sekään ei ole aina luotettava, koska näyte saatetaan ottaa alueelta, jossa dysplastisia muutoksia ei ole. Tämän vuoksi kuolinsyytutkimus on usein ainoa keino saada varmaa tietoa sairauden olemassaolosta ja sen myötä kartoittaa munuaisdysplasian esiintyvyyttä rodussa.
Pericardiumin effuusiota on perinteisesti pidetty suurten rotujen harvinaisena ongelmana, eikä sen periytyvyydestä ole vielä tutkittua tietoa. Bernhardinkoirilla on kuitenkin havaittu sukulaisuussuhteita sairastuneiden koirien välillä, mikä lisää epäilyä mahdollisesta perinnöllisestä taustasta. Kaikki koirat, joilla pericardiumin effuusiota epäillään kuolinsyyksi tai se on jo todettu, olisi tärkeää tutkia ruumiinavauksella sairauden tarkan laadun selvittämiseksi. Nesteen kertyminen sydänpussiin voi tapahtua ilman selvää taustasyytä (idiopaattinen muoto), mutta se voi johtua myös esimerkiksi sydänpussin tulehduksesta tai kasvaimesta. Juuri siksi tutkiminen on tärkeää, vain näin voidaan ymmärtää, mistä sairaus on johtunut ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla rodun terveyteen jatkossa.
Syöpäsairaudet ovat bernhardinkoirien yleisin kuolinsyy. Usein on kuitenkin niin, että kun koiralla todetaan syöpäsairaus, sen tarkkaa laatua ei tutkita patologisesti, jolloin syövän tyyppi jää epäselväksi. Ruumiinavauksella tehtävä diagnoosin varmistaminen on tärkeää, koska eri syöpämuodoilla on erilainen alkuperä, käyttäytyminen ja mahdollinen perinnöllinen tausta. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, minkä tyyppisestä kasvaimesta on ollut kyse ja mistä se on lähtöisin. Tämä auttaa tunnistamaan rodussa yleisimpiä syöpämuotoja sekä mahdollisia sukulinjoihin liittyviä riskitekijöitä. Lisäksi kerätty tutkimustieto mahdollistaa syöpäsairauksien seurannan pitkällä aikavälillä ja antaa huomattavasti tarkemman kokonaiskuvan kuin pelkkä yleinen “syöpä”-diagnoosi.
Ruumiinavausta suositellaan myös kaikille niille koirille, jotka joudutaan lopettamaan luonteen vuoksi, sillä taustalla voi joissakin tapauksissa olla sairaus, joka on vaikuttanut koiran käyttäytymiseen.
Yleisesti ottaen voidaan ajatella, että kaikissa sellaisissa tapauksissa – sairaudesta riippumatta – joissa koiran diagnoosi ei ole perustunut tarkkoihin eläinlääkärin tutkimuksiin tai patologisiin näytteisiin tai jos koira on menehtynyt äkillisesti, kuolinsyytutkimus on hyödyllinen. Ruumiinavaus voi antaa lisätietoa koiran kuolinsyystä ja/tai sairauden laadusta. Tämä auttaa välttämään arvailua ja antaa luotettavaa tietoa, jota voidaan hyödyntää rodun terveyden seurannassa ja jalostuksessa. Mitä useammasta tapauksesta saadaan varmistettu diagnoosi, sitä paremmin voidaan hahmottaa bernhardinkoirien todellista terveystilannetta ja tunnistaa mahdollisia toistuvia sairauksia tai suvuittain esiintyviä ongelmia.
Aina kuolinsyyn tutkiminen ei kuitenkaan ole tarpeellista. Jos koiralla on ollut selkeä, huolellisesti tutkittu ja varmistettu diagnoosi, eikä tapauksesta ole odotettavissa rodun terveyden kannalta uutta lisätietoa, ruumiinavaus ei välttämättä tuo merkittävää hyötyä. Esimerkiksi tilanteessa, jossa koira saa vatsalaukunkiertymän ja menehtyy leikkauksen aikana, kuolinsyy on yleensä hyvin selkeä, erityisesti silloin, jos koiralla ei ole aiemmin ollut sairauteen viittaavia oireita. On kuitenkin hyvä huomioida, että myös tämänkaltaisissa tapauksissa apurahaa voi hakea, mikäli koiralla on ollut jokin muu perussairaus tai sairauden oireita, joiden laadusta tai taustasta halutaan saada lisätietoa.
Jokainen tapaus on kuitenkin yksilöllinen, ja epävarmoissa tilanteissa asiasta kannattaa pyytää ennakkopäätös. Ennakkopäätöksen avulla voidaan arvioida, onko kuolinsyytutkimus kyseisessä tilanteessa rodun kannalta perusteltu ja apurahan piiriin kuuluva.
Keskeiset ehdot kuolinsyytutkimusten apurahalle
Apurahaohjeessa määritellään ehdot kuolinsyytutkimuksen apurahan saamiseksi.
Yleisenä edellytyksenä on, että koira on kuollessaan yli 8 viikon ikäinen ja alle 6-vuotias. Ruumiinavaus tulee tehdä hyväksytyssä tutkimuspaikassa, joita ovat Ruokavirasto tai Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen patologian yksikkö.
Apurahahakemukseen liitetään ruumiinavauslausunto sekä muut vaadittavat asiakirjat.
Harkinnanvarainen apuraha on mahdollinen esimerkiksi kuolleena syntyneiden ja alle 8 viikon ikäisten pentujen kuolinsyiden selvittämiseen, yli 6-vuotiaan koiran kuolinsyytutkimukseen tai muissa tilanteissa, joissa tutkimuksen arvioidaan tuottavan rodun kannalta erityisen merkittävää lisätietoa. Näissä tapauksissa ennakkopäätös on aina tarpeen.
Apurahaa ei myönnetä tapaturmaisissa kuolemissa ilman sairauteen viittaavia oireita eikä silloin, jos vakuutus korvaa tutkimuskulut kokonaisuudessaan.
Apurahan hakemisen yhteydessä koirasta täytetään sähköinen terveyskysely. Samalla annetaan lupa koiran terveys- ja kuolinsyytietojen julkaisemiseen bernhardinkoirien omassa julkisessa tietokannassa. Näin jo olemassa oleva tieto saadaan näkyväksi ja hyödynnettäväksi rodun terveyden seurannassa sekä sairauksien yleisyyden ja mahdollisten sukulinjoihin liittyvien riskien tunnistamisessa.
Apurahan määrä
Apurahalla korvataan kuolinsyytutkimuksen kustannukset sekä siihen suoraan liittyvät kulut, kuten kuljetus- tai matkakulut, tositteita vastaan. Korvaus on enintään 350 euroa koiraa kohden. Yksilötuhkauksesta aiheutuvia kuluja ei korvata. Bernhardinkoiran peruskuolinsyytutkimus Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen patologian yksikössä maksaa noin 270 euroa ja Ruokavirastossa noin 460-470 €.
Jos vakuutus korvaa koiran kuolinsyytutkimuksesta osan, voidaan omistajan maksettavaksi jääneeseen osuuteen hakea apurahaa.
Apuraha on saajalleen veronalaista tuloa, ja se ilmoitetaan tulorekisteriin. Henkilötunnus pyydetään erikseen maksatusvaiheessa tätä tarkoitusta varten.
Näin haet apurahaa
Hakeminen on pyritty tekemään mahdollisimman selkeäksi.
Koiran menehdyttyä voit halutessasi pyytää ennakkopäätöksen apurahan myöntämisestä. Tämän jälkeen koira toimitetaan ruumiinavaukseen hyväksyttyyn tutkimuspaikkaan. Kun patologin lausunto ja tutkimuslasku ovat valmistuneet, täytetään sähköinen terveyskysely sekä apurahahakemus. Hakemukseen liitetään ruumiinavauslausunto, lasku ja mahdolliset muut tositteet.
Jalostustoimikunta käsittelee hakemukset, ja päätöksen saa sähköpostitse yleensä noin kahden viikon kuluessa. Myönteisen päätöksen jälkeen rahastonhoitaja pyytää tarvittavat maksutiedot, minkä jälkeen tuki maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille.
Tarkemmat ehdot, aikataulut ja ohjeet löytyvät jutun yhteydessä julkaistavasta apurahaohjeesta ja Terveysrahaston säännöistä.
Apurahatoiminnan seuraavat askeleet
Apurahatoiminta ei jää vain kuolinsyytutkimuksiin. Tarkoituksena on laajentaa tukikohteita vaiheittain. Mahdollisesti jo myöhemmin kuluvan vuoden aikana mukaan voidaan ottaa myös luonneominaisuuksien tukeminen, kuten:
– käyttäytymisen jalostustarkastus
– MH-luonnekuvaus
– luonnetesti
Lisäksi valmisteilla on mahdollisuus hakea vapaamuotoista apurahaa, joka mahdollistaa entistä monipuolisemman tuen erilaisiin rodun kannalta merkittäviin asioihin.
Terveysrahaston apurahatoiminta perustuu luottamukseen ja yhteiseen tahtoon kehittää bernhardinkoiraa terveempään suuntaan. Jokainen tutkittu tapaus lisää ymmärrystä rodusta ja auttaa tekemään parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Vaikka kuolinsyytutkimus liittyy usein vaikeaan hetkeen, sen kautta syntyvä tieto on lahja koko rodulle. Apurahatoiminnan käynnistyminen antaa konkreettisen mahdollisuuden muuttaa yksittäinen menetys yhteiseksi oppimiseksi – ja sitä kautta paremmaksi huomispäiväksi bernhardinkoirille.
