Käyttäytymis- ja luonnekysely toteutettiin verkkokyselynä jalostustoimikunnan toimesta ajalla 1.9.2017-31.12.2019. Yhteenvetoon hyväksyttäviä vastauksia saatiin 152 kpl. Iso kiitos kaikille osallistuneille!

Millainen bernhardinkoira on luonne-/käyttäytymiskyselyn perusteella?

Bernhardinkoira ostetaan yleisimmin kotikoiraksi omakotitaloon, taajamaan tai maalle. Vain harva koira asuu kerrostalossa tai kaupungissa. Enemmistö koirista asuu perheen kanssa sisätiloissa tai sekä ulkona että sisällä. Oli mukava huomata, että vain pieni vähemmistö asuu pelkästään ns. tarhakoirana.

Kodin ulkopuolella koiria liikutetaan keskimäärin 0,5-2 tuntia päivässä. Jotkin koirat saavat jopa yli 3 tuntia ulkoilua, kymmenesosa liikkuu alle puoli tuntia. Tällä kysymyksellä ei ollut tarkoitus pelkästään selvittää, miten paljon koiraa ns. lenkitetään, vaikka sekin on tärkeä asia käyttäytymisen ja luonteen osalta, vaan
myös selvittää sitä, minkälaista ulkoilu on eli saako koira miten paljon kontakteja muihin ihmisiin ja koiriin. Tuloksiin saattaa vaikuttaa myös se, että osalla koirista on käytössään vapaasti esim. aidattu tontti, jolloin niiden ”lenkittäminen” saattaa olla vähäisempää.

Vaikka bernhardinkoira on koiramaailman jätti ja se vaatii hyvän tapakasvatuksen sekä sosiaalistamista, vain alle puolet koirista on käynyt koulutuksessa ja niistäkin viidennes vain pentuaikana. Kuitenkin noin 40 % vastaajista kertoi, että koiran kanssa esiintynyt jonkinlaisia käytösongelmia, jotka liittyivät pääsääntöisesti koiran hihnakäyttäytymiseen, muihin koulutuksellisiin ongelmiin, aggressiivisuuteen sekä epävarmuuteen. Lähes joka kolmannella (30 %) koirista esiintyy myös remmiräyhäämistä toisinaan tai aina ja reilulla 40 %:lla on esiintynyt hallintaongelmia koiran kanssa. Kaikkein yllättävintä oli, että vain neljännes omistajista on hakenut apua koiran käytösongelmiin. Ne, jotka apua olivat hakeneet, olivat pääsääntöisesti kääntyneet koiran kasvattajan tai ongelmakoirakouluttajan puoleen, mutta usein ongelmaa ei silti ole saatu ratkaistua.

Tulosten perusteella bernhardinkoirilla esiintyy epävarmuutta ihmistä kohtaan.

Perusluonteenpiirteiltään bernhardinkoira on pääsääntöisesti ystävällinen ja usein myös sosiaalinen. Toiset ovat myös valppaita sekä rohkeita. Noin joka kymmenes koira on välinpitämätön tai haukkuherkkä. Reilu neljännes koirista on epävarmoja, mikä oli aika yllättäväkin tulos, kun kuitenkin isompi osa ilmoitti koiran olevan rohkea. Rodussa siis esiintyy myös epävarmuutta. Varsinaista arkuutta ja aggressiivisuutta rodussa esiintyy vain vähän.

Aktiivisuustasoltaan bernhardinkoira on rauhallinen koira, joka innostuu, kun ympärillä tapahtuu jotain, tai vilkas, mutta osaa myös rauhoittua. Noin joka neljäs bernhardinkoira on joko rauhallinen tai erittäin rauhallinen, eivätkä ne välttämättä innostu edes ympäristön tapahtumista. Sellaista vilkkautta, että koiran on vaikea rauhoittua, ja yliaktiivisuutta esiintyy vain vähän.

Yleensä bernhardinkoira innostuu leikkimään leluilla omistajan/muun ihmisen kanssa tai harvemmin itsekseen, reilu neljännes ei innostu leluista lainkaan.

Koiran käyttäytyminen kotioloissa seurailee aktiivisuustason vastauksia ja niinpä bernhardinkoira on kotioloissa rauhallinen koira. Useimmat koirista saattavat aktivoitua, jos joku muukin aktivoituu. Joka toinen bernhardinkoira pääasiassa nukkuu ja reilu neljännes seuraa ihmistä jatkuvasti. Äärimmäistä vilkkautta ja energisyyttä ei esiinny juuri lainkaan. Bernhardinkoirilla ei myöskään esiinny eroahdistusta juuri lainkaan ja on hyvin harvinaista, että se tuhoaa paikkoja yksinollessaan (aikuisista koirista puhuttaessa).

Kotiin saapuviin vieraisiin ihmisiin bernhardinkoira suhtautuu ystävällisesti, toisten ollessa jopa riehakkaita ja huomionhakuisia ja toisten ollessa hieman pidättyväisiä. Noin yhdellä viidestä voi esiintyä vieraita kohtaan epäilevyyttä, haukkumista, välimatkan pitoa, pakenemista tai murinaa ja pelokkuutta.
Aggressiivisuus, niin että koira saattaa purra, ja täydellinen välinpitämättömyys vieraita kohtaan on harvinaista.

Kotiin saapuviin vieraisiin koiriin bernhardinkoira suhtautuu yleensä uteliaasti ja ystävällisesti tai yli-innokkaasti tai leikkisästi. Jotkut koirat saattavat olla alkuun epäileviä vieraita koiria kohtaan. Omaan kotiin saapuvia vieraita koiria kohtaan esiintyvä epävarmuus ja aggressiivisuus on harvinaisempaa toisia koiria kuin ihmisiä kohtaan, mikä oli todella yllättävä tulos. Ehkä tulokseen vaikuttaa se, että kodeissa vierailee useammin koiralle vieraita ihmisiä kuin koiralle vieraita koiria. Täydellinen välinpitämättömyys muita koiria kohtaan on harvinaista.

Bernhardinkoirilla esiintyy vahtiviettiä usein ja se ilmenee pääsääntöisesti siten, että koira ilmoittaa haukkumalla kotiin saapuvista vieraista, ohikulkijoista, muista eläimistä tai liikenteestä.

Bernhardinkoiran vahtivietti ei usein ole niin voimakasta, että se häiritsisi omistajaa millään tavoin. Joskus harvoin bernhardinkoiran vahtivietti voi olla niin voimakas, että koira käyttäytyy uhkaavasti tai jopa aggressiivisesti. Vähän vajaalla puolella bernhardinkoirista esiintyy saalistusviettiä, osalla ei lainkaan. Tämä on siis hyvin yksilöllistä. Ne, joilla saalistusviettiä esiintyy, se ilmenee pääosin riistan, kissojen, lintujen ym. perään lähtemisenä ja jahtaamisena.

Resurssiaggressiivisuus ihmistä kohtaan on rodussa hyvin harvinaista, eli ihminen voi mennä ottamaan koiran suusta esim. puruluun tai lelun, mutta toisia koiria kohtaan resurssiaggressiivisuutta ilmenee huomattavasti enemmän. Vajaa kolmannes koirista voi murista tai harvoin jopa hyökätä toista koiraa kohtaan em. tilanteessa ja reilu viidennes antaa toisen koiran koskea, mutta ei ottaa suustaan.

Käsittelytilanteissa, joihin kuuluu esim. turkin hoito, perus puhdistustoimet ja hampaiden tarkastus, bernhardinkoira on helposti omistajan käsiteltävissä, eikä arkuutta tai aggressiivisuutta esiinny lainkaan. Joillekin yksilöille kynsien leikkaaminen on haastavaa. Vieraiden käsitellessä koiraa esiintyy enemmän
ongelmia, jotka liittyvät pääsääntöisesti siihen, että koiralla esiintyy epävarmuutta vierasta ihmistä kohtaan. Noin joka kymmenes koira saattaa murista tai yrittää purra vierasta ihmistä käsittelytilanteessa.

Liikuttaessa kodin ulkopuolella ja koiran kohdatessa uusia asioita on bernhardinkoira niistä utelias ja kiinnostunut, mutta muuttuu pian välinpitämättömäksi. Jotkut koirat voivat aluksi epäröidä, mutta lopulta uteliaisuus voittaa. Täysi välinpitämättömyys, arastelu, yli-innokkuus, pelokkuus, paikoilleen jähmettyminen ja aggressiivisuus on harvinaisempaa uusissa tilanteissa.

Kodin ulkopuolella vastaantuleviin koiriin bernhardinkoira suhtautuu uteliaasti, ystävällisesti ja leikkisästi.

Vaikka toisinaan voi esiintyä myös yli-innokkuutta, haukkumista ja hyppimistä. Jotkut koirat voivat olla aluksi epäröiviä, aggressiivisia ja toiset täysin välinpitämättömiä, mutta nämä kolme käyttäytymismallia ovat harvinaisempia. Sellainen pelokkuus vieraita koiria kohtaan, että koira haluaa paeta, on hyvin harvinaista.

Ohikulkevaan liikenteeseen (esim. autot, polkupyörät) bernhardinkoira suhtautuu joko täysin välinpitämättömästi tai kiinnostuneesti, saattaa katsoa perään ja sen jälkeen välinpitämättömästi. Innokkaasti perään pyrkiminen, vaaniminen, epävarmuus ja haukkuminen sekä pelko ja pakeneminen ovat harvinaisia.

Bernhardinkoirilla ei juurikaan esiinny paukku- / ääniarkuutta. Nekin koirat, jotka koviin ääniin reagoivat, saattavat aluksi hermostua, mutta rauhoittuvat pian äänen loputtua. Paniikinomainen pelko tai hidas palautuminen kovan äänen jälkeen on harvinaista. Niillä koirilla, joilla äänipelkoa esiintyy, pelko kohdistuu pääsääntöisesti ampumiseen, ukkoseen ja ilotulitukseen ja äänipelko on usein alkanut jo pentuaikana tai hyvin nuorella iällä ja pysynyt ennallaan. Tavanomaisia kovia ääniä, joita esim. kotona tai ulkona voi kuulua, bernhardinkoira ei yleensä pelkää.

Yli puolella bernhardinkoirista ei esiinny erityisiä pelkoja. Jos pelkoa tai epävarmaa suhtautumista esiintyy, se kohdistuu useimmiten vieraita ihmisiä, erityisesti epätavallisia ihmisiä kuten juopuneita kohtaan. Jotkut bernhardinkoirat voivat pelätä eläinlääkäriä tai eläinlääkärissä käyntiä tai vieraita koiria. Vieraita paikkoja, autoilua, liikennettä, korkeita paikkoja yms. pelkäävät koirat ovat harvassa.

Säikähtäessään jotain, bernhardinkoira menee omatoimisesti tai viimeistään houkuteltuna katsomaan mikä pelon aiheuttaja oli, eikä myöhemmin samassa paikassa ollessaan enää reagoi paikkaan mitenkään tai jos reagoi, niin ei kuitenkaan epäröi tutustua. Tämä kertoo, että rodussa ei esiinny ainakaan suurissa
määrin jäljelle jääviä pelkotiloja. Vain harva koira reagoi säikähtäessään niin voimakkaasti, että sen on vaikea palautua tai se pelkää samaa paikkaa myöhemmin.

Tämän kyselyn pohjalta uudistettu luonne-/käyttäytymiskysely on tarkoitus järjestää uudestaan muutaman vuoden sisällä ja mahdollisesti järjestämme epävarmoille koirille kohdennetun kyselyn jo aiemmin, jolla on tarkoitus selvittää epävarmuuden ilmenemistä ja syitä bernhardinkoirilla.

HUOM! Uusi käyttäytymis- ja luonnekysely on käynnissä (2024). Kyselyyn pääset vastaamaan tästä linkistä.

Kyselyn perusteella voidaan karkeasti päätellä, että bernhardinkoira on rauhallinen tai aktiivinen ja ystävällinen koira, joka osaa olla myös toisinaan välinpitämätön, jos ympäristö on rauhallinen. Se kiintyy voimakkaasti omaan perheeseen. Se on ihmissosiaalinen ja usein hyväksyy myös vieraat koirat, mutta varsinkin vieraita ihmisiä kohtaan kohdistuvaa epävarmuutta rodussa esiintyy. Se vahtii kotia ja tonttia ilmoittamalla vieraista ja ohikulkijoista haukkumalla, mutta sen vahtiminen ei ole häiritsevää.

Saalistusviettiä esiintyy osalla, se saattaa lähteä riistan perään tai jahdata kissaa. Sillä ei juurikaan esiinny paukkuarkuutta tai muita erityisiä pelkoja tai arkuutta tai voimakasta aggressiivisuutta. Se on omistajansa helposti käsiteltävissä, mutta vaatii hyvän tapakasvatuksen, sillä monella omistajalla esiintyy koiran
hallinnan/käytöksen kanssa ongelmia. Se vaatii myös paljon sosiaalistamista, sillä vieraita ihmisiä kohtaan kohdistuvaa ja yleistä epävarmuutta esiintyy rodussa. Epävarmuus ilmenee useimmiten perääntymisenä, väistämisenä, haukkumisena, katseen pois kääntämisenä, jähmettymisenä, jännittyneisyytenä ja murisemisena. Vaikka epävarmuutta rodussa esiintyy, on koirien puremiskynnys kuitenkin korkea.